Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi yhden oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä. Perustuslain mukaan oikeusasiamiehen tehtävistä yksi on perusoikeuksien valvonta:

Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Suomen perustuslaki, 109 §

Käytännössä oikeusasiamies lähinnä tutkii kansalaisten eri asioista jättämiä kanteluita. Kantelut voivat koskea yksittäisen virkamiehen toimintaa tai jonkin viranomaisen toimintaa. Uskonnonvapauteen liittyvissä tapauksissa tuloksena on useimmiten ohjaava käsitys siitä, miten säädöksiä tulisi tulkita. Oikeusasiamies voi myös antaa virkamiehelle huomautuksen tai ääritapauksissa määrätä syytteen nostettavaksi. Hän voi myös esittää lainvalmisteluun ryhtymistä.

Uskonnonvapautta koskevia ratkaisuja oikeusasiamies on tehnyt 2000-luvulla varsin runsaasti, esimerkiksi:

• Monet kunnat rajoittivat ovelta ovelle -saarnaamista järjestyssäännöissään. Jehovan todistajat pyysivät lausuntoa oikeusasiamieheltä, joka totesi järjestyssääntöjen olevan vastoin uskonnonvapautta. Lue lehdistötiedote.
• Espoon seurakuntayhtymä haki mikrotukihenkilöä. Ilmoituksessa kirkon jäsenyys oli vaatimus työn saannille. Oikeusasiamies katsoi, että tehtävä oli lähinnä tekninen eikä vaatimus siksi ollut perusteltu. Lue päätös.
  • Toisaalta talonmiehen virkaan haettaessa vaatimus oli oikeutettu, koska silloisen kirkkolain mukaan virkaan (eikä työsuhteeseen) valittavan on oltava kirkon jäsen. Oikeusasiamies ei pohtinut sitä, että virka voi olla luonteeltaan ei-hengellinen. Lue päätös.
• Käräjäoikeuden puheenjohtajan julistettua tuomion antoi yksi lautamiehistä tuomitulle Raamatun. Oikeusasiamies katsoi, että lautamies toimi sopimattomasti tehtäväänsä hoitaessaan. Lue päätös.
• Musliminaisen kantelun johdosta todettiin, että passikuvassa saa olla huivi, kunhan kasvot ovat tunnistettavissa. Sittemmin tämä säädettiin suoraan asetukseen. Lue päätös.
• Varusmiehen kantelun perusteella puolustusvoimia on ohjeistettu varmistamaan, että kukaan ei joudu osallistumaan kenttähartauteen vakaumuksensa vastaisesti. Lue päätös.
• Asukkaan on voitava sammuttaa palvelutalon radio jouluhartauden ajaksi, ks. uutinen aiheesta.
• Turun kaupungin todettiin toimineen laillisesti, kun se perusti hautausmaan vain islaminuskoisille, eikä uskontokuntiin kuulumaton saanut hautapaikkaa. Lue päätös.
• Lääkärinlausuntoon merkitty tieto potilaan aktiivisesta toiminnasta Jehovan todistajissa rikkoi yksityisyyden suojaa. Lue päätös.
• Seurakuntalehtiä ei pitäisi jakaa osoitteettomana ilmaisjakeluna joka kotiin; perustuslakivaliokunta käytännössä kumosi tulkinnan, ks. uutiset aiheesta.
• Koronapandemian aikana poliisi esti Espoon kotikirkon hartaustilaisuuden torilla. Ratkaisun EOAK/3721/2021 perusteella poliisi toimi oikein.

Suurin yksittäinen kanteluiden kohde on ollut koulujen toiminta.

• Oppilaan rukoilua koulussa voidaan rajoittaa sen perusteella, häiritseekö rukoilu opetusta tai joudutaanko turvaamaan muiden oppilaiden negatiivinen uskonnonvapaus. Lue päätös.
• Koulun joulukirkkoon ei saanut pakottaa myöskään tähän kirkkoon kuuluvaa oppilasta. Lue päätös.
• Virsivisa peruskoulussa on sallittu, mutta vapaaehtoisena ja sen rinnalla on oltava muuta mielekästä toimintaa. Uutiset aiheesta.
• Kirkkorakennuksesta "välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä", joten koko koululle yhteinen lukukauden päätösjuhla tulisi pitää muualla. Uutinen aiheesta.

Myös esimerkiksi vankiloiden toiminnasta oikeusasiamies on antanut useampia uskonnonharjoitusta ohjaavia ratkaisuja.

Valtionkirkkojärjestelmästä seuraa, että oikeusasiamies voi ottaa kantaa myös Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon toimintaan. Varsinaisiin hengellisiin kysymyksiin laillisuusvalvonnassa ei puututa, vaan huomautus on annettu esimerkiksi liian pitkästä sukuselvityksen toimitusajasta ratkaisussa 2600/2021.

Kanteluiden käsittelyssä oikeusasiamiehen toimivalta on sama kuin valtioneuvoston oikeuskanslerin, ja ratkaisuilla on sama painoarvo. Tarvittaessa nämä ylimmät laillisuusvalvojat voivat myös siirtää kanteluita toisilleen käsiteltäväksi.

Katso myös oikeusasiamiehen oma sivusto.

Seuraava hakusana: Ehtoollisviini

Teksti tarkistettu viimeksi 11.1.2024.
Anna palautetta