Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi yhden oikeusasiamiehen ja kaksi apulaisoikeusasiamiestä. Perustuslain mukaan oikeusasiamiehen tehtävistä yksi on perusoikeuksien valvonta:
Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Suomen perustuslaki, 109 §
Käytännössä oikeusasiamies lähinnä tutkii kansalaisten eri asioista jättämiä kanteluita. Kantelut voivat koskea yksittäisen virkamiehen toimintaa tai jonkin viranomaisen toimintaa. Uskonnonvapauteen liittyvissä tapauksissa tuloksena on useimmiten ohjaava käsitys siitä, miten säädöksiä tulisi tulkita. Oikeusasiamies voi myös antaa virkamiehelle huomautuksen tai ääritapauksissa määrätä syytteen nostettavaksi. Hän voi myös esittää lainvalmisteluun ryhtymistä.
Tyypillinen rajanveto on ollut ratkaisut seurakunnan tiloista äänestyspaikkoina. Vuonna 1999 oikeusasiamies totesi [dnro 2009/4/96]
Kun seurakuntien omistamia tiloja käytetään äänestyspaikkoina, oli - - kiinnitettävä huomiota siihen, - - oliko huoneisto mahdollisesti varustettu, koristettu tai peräti vihitty uskonnon harjoittamista varten, ts. miten keskeisesti uskonnollinen elementti oli huoneistossa esillä - - esimerkiksi kirkkosalin käyttäminen vaaleissa äänestyspaikkana ei hänen mielestään ollut asianmukaista.
Toisaalta vuonna 2013 todettiin, ettei tilan omistaja ollut ratkaiseva eikä pelkkä sana 'seurakunta' ilmoituksessa äänioikeudesta ollut ongelma [dnro 4607/4/12]:
Mikäli ilmoituskortissa mainittaisiin - - sana seurakunta, en pitäisi sitä perusoikeusjärjestelmän kannalta merkittävänä seikkana. Nähdäkseni tällainen maininta jää siinä määrin uskonnon ja omantunnonvapauden suojan reuna-alueelle tai kokonaan sen ulkopuolelle - -
Uskonnonvapautta koskevia ratkaisuja oikeusasiamies on tehnyt 2000-luvulla varsin runsaasti, esimerkiksi:
Suurin yksittäinen kanteluiden kohde on ollut koulujen toiminta.
Myös esimerkiksi vankiloiden toiminnasta oikeusasiamies on antanut useampia uskonnonharjoitusta ohjaavia ratkaisuja.
Valtionkirkkojärjestelmästä seuraa, että oikeusasiamies voi ottaa kantaa myös Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon toimintaan. Varsinaisiin hengellisiin kysymyksiin laillisuusvalvonnassa ei puututa, vaan huomautus on annettu esimerkiksi Evankelis-luterilaiselle kirkolle liian pitkästä sukuselvityksen toimitusajasta [Dnro 2600/2021] ja eräälle ortodoksiselle seurakunnalle eroamisilmoituksen käsittelystä [Dnro 319/2024].
Kanteluiden käsittelyssä oikeusasiamiehen toimivalta on sama kuin valtioneuvoston oikeuskanslerin, ja ratkaisuilla on sama painoarvo. Tarvittaessa nämä ylimmät laillisuusvalvojat voivat myös siirtää kanteluita toisilleen käsiteltäväksi.
Katso myös oikeusasiamiehen oma sivusto.
Seuraava hakusana: Ehtoollisviini
Teksti tarkistettu viimeksi 16.1.2026.
Anna palautetta