Valtioneuvoston oikeuskansleri

Valtioneuvoston yhtenä jäsenenä toimii oikeuskansleri, jonka tärkein tehtävä on valvoa valtioneuvoston päätösten laillisuutta. Tehtävä on säädetty perustuslaissa:

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, jotka tasavallan presidentti nimittää ja joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Presidentti määrää lisäksi apulaisoikeuskanslerille enintään viiden vuoden määräajaksi sijaisen, joka apulaisoikeuskanslerin ollessa estyneenä hoitaa tämän tehtäviä.

Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään.

Suomen perustuslaki, 69 §

Oikeuskansleri tutkii myös kansalaisten jättämiä kanteluita. Kantelut voivat liittyä myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, esimerkkeinä viime vuosilta:

• "- - työnhakijan uskonnollista vakaumusta tulisi pitää sellaisena syynä, joka oikeuttaa hänet kieltäytymään työstä menettämättä oikeutta työttömyyspäivärahaan." (OK kertomus vuodelta 2000, s. 106)
• Uskonnonvapauslain mukaan vanhemmat sopivat lapsen uskontokunnasta, mutta väestötiedoissa ei erotella puuttuvaa tietoa ja sovittua uskontokuntien ulkopuolelle jäämistä. Asiaa tulisi selvittää, mutta koska todellisia esimerkkitapauksia ei vielä ole, ei OK tehnyt asiassa enempää. (Lue päätös: OK 961/1/04)
• Kirkkojärjestyksen mukaan evankelis-luterilaisin menoin voidaan hautaan siunata kirkkoon kuulumaton, ellei hän ole eläessään vastustanut tätä, erityistä pyyntöä ei siis ole tarvinnut esittää. Oikeuskanslerin mukaan tämä ei riko perusoikeuksia. (Lue päätös: OK 1374/1/04)

Oikeuskansleri tutkii tarvittaessa myös luterilaisen ja ortodoksisen kirkon hallintoa (esim. ratkaisu kolehdin kantamisesta), mutta ei yhdistysten eikä muiden uskontokuntien kuin valtionkirkkojen toimintaa.

Vertaa hakusanaan Eduskunnan oikeusasiamies

Katso myös Oikeuskanslerinviraston sivu.

Seuraava hakusana: Valtionkirkko

Teksti tarkistettu viimeksi 27.5.2010.
Anna palautetta