Henkilötietolaki (historiaa)

Henkilötietolaki määräsi mitä tietoja sai kerätä esimerkiksi yrityksen asiakasrekisteriin, yhdistyksen jäsenrekisteriin tai vastaavaan. Pääsääntöisesti tietoa sai kerätä vain rekisteröidyn erikseen antamalla luvalla tai jos rekisteröity oli esimerkiksi yrityksen asiakas. Kerättävillä tiedoilla oli oltava asiallinen yhteys rekisterin tarkoitukseen - kengännumeroa ei siis saanut tallentaa rekisteriin, ellei kyseessä olllut kenkäkaupan asiakasrekisteri.

Laki luetteli joukon arkaluonteisia tietoja, joita sai yleensä tallentaa rekisteriin vain rekisteröidyn luvalla. Eräs näistä oli uskonnollinen vakaumus:

Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: - -

2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; - -

Henkilötietolaki 22.4.1999/523, 11 §

Ennen henkilötietolakia voimassa ollut henkilörekisterilaki sisälsi saman määräyksen. Henkilötietoki kumottiin, kun yleinen tietosuoja-asetus ("GDPR") tuli voimaan. Olennaisia muutoksia ei tapahtunut, vaikka termistönä esimerkiksi 'arkaluontoinen' tieto onkin nykyään 'erityinen' tieto.

Ks. tarkemmin artikkelista Henkilötietojen suoja ja vakaumus.

Seuraava hakusana: Herran kansa ry


Teksti tarkistettu viimeksi 11.1.2024.
Anna palautetta