TURUN HOVIOIKEUS
TUOMIO Nro 497
Antopäivä 14.3.2007
Diaarinro R 06/1990
Ratkaisu, johon haettu muutosta
Tampereen käräjäoikeus 24. os. 4.7.2006 nro 3073 (liitteenä)
Asia
Pahoinpitely
Valittajat
Johtava kihlakunnansyyttäjä NNN NNN
NNN
NNN
Vastapuolet
Johtava kihlakunnansyyttäjä NNN NNN
NNN
NNN
Syyttäjä on vaatinut, että NNN NNN tuomitaan käräjäoikeuden tuomiossa selostetun rangaistusvaatimuksen mukaisesti rangaistukseen pahoinpitelystä.
Perusteenaan syyttäjä on lausunut, että NNN NNN oli asunut jo pitkään Suomessa ja hänen on täytynyt tietää, ettei toimenpide ollut Suomessa ainakaan nimenomaan sallittu. NNN NNN ei siten ole voinut erehtyä teon rangaistavuuden suhteen anteeksiannettavalla tavalla.
NNN NNN on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun rangaistusvaatimuksensa ja vaatinut, että hänelle kivusta ja särystä maksettavaksi tuomittu korvaus korotetaan 1.000 euroksi.
Perusteinaan NNN NNN on lausunut, ettei NNN NNN väite, että hän oli pitänyt syytteessä tarkoitettua tekoa lääkärin tekemänä sallittuna, ole uskottava, koska tässä tapauksessa hänelle ei olisi ollut mitään syytä salata ympärileikkauksen tekijän henkilöllisyyttä tai toimia muutoinkaan salassa.
NNN NNN on vaatinut, että hänet vapautetaan suorittamasta NNN NNNlle tuomittua korvausta kivusta ja särystä ja korvaamasta valtiolle NNN NNN avustajan palkkiota tai että korvauksia ainakin alennetaan.
Perusteinaan NNN NNN on lausunut, että NNN NNN vahingonkorvausvaatimus on perustunut yksinomaan syytteeseen tahallisesta rikoksesta ja että käräjäoikeus oli hylännyt syytteen. NNN NNN ei ole käräjäoikeudessa esittänyt mitään yksityisoikeudellista vahingonkorvausvaatimusta. Koska syytteen hylkäämisen seurauksena myös vahingonkorvausvaatimus olisi tullut hylätä, NNN NNN on lisäksi vapautettava korvaamasta asianomistajan oikeudenkäyntikuluja.
Asianomistajalle kivusta ja särystä tuomittu korvaus 300 euroa on joka tapauksessa liian suuri, koska hänelle ei ole syytteessä tarkoitetusta teosta aiheutunut hetkellisestikään kovin suurta tuskaa eikä hänelle ole jäänyt siitä mitään pysyvää haittaa. Vähäisistä vammoista ei tule tuomita korvausta kivusta ja särystä.
Koska syytä pahoinpitelystä on käräjäoikeudessa hylätty ja NNN NNN vahingonkorvausvaatimus hyväksytty vain osaksi, oikeudenkäyntikulut on jätettävä asianomaisten vahingoksi. NNN NNN korvattavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen määrässä on joka tapauksessa otettava huomioon hänen taloudellinen asemansa.
NNN NNN on vaatinut, että NNN NNN valitus hylätään.
Perusteinaan NNN NNN on lausunut, että NNN NNN on syyllistynyt oikeudenvastaiseen tekoon, vaikka hänelle ei olekaan tuomittu rangaistusta. NNN NNN on aiheuttanut NNN NNNlle teollaan kipua ja särkyä. Vahingon aiheuttaminen on ollut tahallista ja NNN NNN on toimenpiteen teettäessään tiennyt aiheuttavansa kipua ja särkyä. Vaikka NNN NNN mahdollisesti jätettäisiin rangaistukseen tuomitsematta, peruste vahingonkorvauksen tuomitsemiselle on olemassa. Koska teolla on joka tapauksessa tuottamuksellisesti aiheutettu kipua ja särkyä, vahingonkorvaus kivusta ja särystä on tuomittava ainakin siviiliperusteisesti. NNN NNN on käräjäoikeudessa myöntänyt korvausvaatimuksen perusteeltaan oikeaksi. Toimenpide on kohdistunut hyvin nuoreen henkilöön ja erittäin aralle alueelle, joten kipu ja särky ei ole ollut vähäistä. Siinä tapauksessa, ettei vahingonkorvausta tuomita NNN NNN yksityisoikeudellisen vaatimuksen perusteella tai yksityisoikeudellista korvausvaatimusta hylätä, asian on palautettava käräjäoikeuteen.
NNN NNN on vaatinut, että valitukset hylätään.
Perusteinaan NNN NNN on lausunut, että käräjäoikeuden tuomio rangaistusvastuun osalta on oikea. Valtionsyyttäjän 30.6.2004 tekemien syyttämättäjättämispäätösten perusteella NNN NNN on katsonut, ettei yhdenvertaisuus lain edessä toteudu, mikäli hänet tuomitaan rangaistukseen. Valtionsyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksissä yhtenä perusteena on ollut se, että tuolloin saadun tiedon mukaan sosiaali- ja terveysministeriö oli valmistelemassa lainsäädäntöä, joka olisi tietyin edellytyksin sallinut ympärileikkaukset. Tilanne lainsäädäntöhankkeen osalta ei ole muuttunut, vaan asia on edelleen selvittelyvaiheessa. Tältä osin asiaa on tarkasteltava sen mukaan, mikä tilanne on ollut syytteessä tarkoitetun ympärileikkauksen tekoaikaan. NNN NNN ilmoitusta siitä, että hän oli erehtynyt teon rangaistavuuden suhteen, ei ole syytä epäillä. NNN NNN teko on kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana.
NNN NNN aiheutuneen kivun ja säryn vähäinen määrä huomioon ottaen tuomittua korvausta ei tule ainakaan korottaa.
Hovioikeudessa on otettu huomioon samat kirjalliset todisteet kuin käräjäoikeudessa sekä kuultu todistelutarkoituksessa NNN NNNää.
Muuna kirjallisena aineistona hovioikeus on ottanut huomioon eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisun 30.11.1999, sosiaali- ja terveysministeriön kirjeen 3.3.2003 "Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus", Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirjeen 12.2.2007, Helsingin juutalaisen seurakunnan kirjeen 9.2.2007, lehtileikkeen Aamulehdestä 2.7.2004, sähköpostiviestin 12.2.2007 ja Ruotsin korkeimman oikeuden tuomion 27.9.1997.
NNN NNN on tunnustanut teettäneensä 27.9.2004 palkkaamallaan henkilöllä tuolloin neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleen NNN NNNlle, jonka huoltaja NNN NNN oli, heidän uskontonsa mukaisen ympärileikkauksen. Toimenpiteen suorittajana oli NNN NNN hankkima henkilö, jonka nimeä NNN NNN ei ilmoituksensa mukaan muistanut, mutta tämä oli lääkäri, mistä seikasta NNN NNN oli varmistunut muun muassa siten, että tällä oli ollut oma internetsivusto. Toimenpide oli suoritettu NNN NNN äidin asunnossa paikallispuudutuksessa. Toimenpiteen suorittaja oli vielä seuraavana päivänä käynyt suorittamassa jälkitarkastuksen.
Asiassa esitettyjen 22.8.2005 ja 31.5.2006 päivättyjen saman terveyskeskuslääkärin antamien lausuntojen mukaan ympärileikkaus näyttää tehdyn asiantuntevasti ja on todennäköisesti lääkärin tekemä ja siitä NNN NNN on normaalisti toipunut. Äidin eli NNN NNN lääkärille kertomasta puudutuspistoksesta on lääkärintodistusten mukaan aiheutunut hieman kipua ja jälkeenpäin arvioiden toimenpiteestä on voin aiheutua pientä vaivaa noin kaksi viikkoa. Mitään isompaa hetkellistäkään tuskaa ei kuitenkaan ole aiheutettu eikä toimenpiteestä ole jäänyt mitään pysyvää haittaa.
NNN NNN on kertonut, että hän oli suorituttanut ympärileikkauksen pojalleen uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja että hän piti toimenpidettä elintärkeänä. Toimenpiteelle ei ole väitettykään olleen lääketieteellistä perustetta.
Poikien ja miesten ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on maailmanlaajuinen ja vanha, varsinkin juutalaiseen ja islamilaiseen uskonnolliseen perinteeseen kuuluva tapa. Myös Suomessa on arvioitu tehtävän noin 200 ei-lääketieteellistä poikien ympärileikkausta vuosittain, joskin arvio on epätarkka, koska ympärileikkauksia on tehty myös virallisen terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolella. Joissakin sairaanhoitopiireissä ympärileikkauksia on tehty uskonnollisista syistä kuntien vastatessa niiden kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1992 ja uudelleen vuonna 2003 yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa ohjeistanut kuntia ja sairaanhoitopiirejä suosittelemalla ei-lääketieteellisten ympärileikkausten suorittamista julkisessa terveydenhuollossa.
Suomessa kuten muissakaan Pohjoismaissa Ruotsia lukuun ottamatta ei ole poikien tai miesten ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntöä. Myöskään miehen tai poikalapsen ympärileikkausta koskevaa oikeuskäytäntöä Suomessa ei tiettävästi tuomioistuimissa ole, koska syytteitä ei ole aikaisemmin nostettu. Sen sijaan asiasta on ainakin valtionsyyttäjän päätös 30.6.2004 numero 04/38, jolla valtionsyyttäjä on jättänyt syytteen kohtuussyistä nostamatta lääkäriä vastaan kuudesta vuonna 2001 ympärileikkaamalla tapahtuneesta pahoinpitelystä, vaikka katsoikin lääkärin sinänsä syyllistyneen kuuteen rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun pahoinpitelyyn.
Säännökset perusoikeuksista sisältyvät Suomen perustuslain 2 lukuun. Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen eikä 3 momentin mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Uskonnon ja omantunnon vapaudesta puolestaan säädetään perustuslain 11 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus, 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan, eikä kukaan ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Poikien ympärileikkauksen hyväksyttävyyttä arvioitaessa on siten vastakkain ainakin kaksi perustuslaissa turvattua perusoikeutta, uskonnon harjoittamisen vapaus ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, mitkä oikeudet perustuslaissa turvataan henkilön ikään katsomatta. Hallituksen esityksessä perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp s. 56) on todettu, että lapsen perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa loukata muun henkilön uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten. Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan otettu nimenomaisesti kantaa uskonnon mukaiseen poikien ympärileikkaukseen.
Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vaikka poikien ympärileikkaus ei lääketieteelliseltä kannalta ole kovin suuri toimenpide, toimenpiteeseen liittyy kuitenkin kipua ja mahdollinen komplikaation vaara. Tässä mielessä ei-lääketieteellisessä tarkoituksessa tehty ympärileikkaus sinänsä toteuttaa pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Sosiaali- ja terveysministeriö on 11.4.2003 asettanut työryhmän selvittämään poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa lainsäädäntötarvetta. Poikien ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntötarvetta selvittäneen työryhmän muistio on julkaistu 31.12.2003 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työryhmämuistioita 2003:39). Työryhmä on muistiossaan todennut muun muassa, että uskonnolliseen ja kulttuuriseen perinteeseen liittyvässä pojan ympärileikkauksessa puututaan pojan ruumiilliseen koskemattomuuteen ja että toimenpide tehdään useimmiten vaiheessa, jossa poika ei ikänsä ja kehitystasonsa perusteella ole kykenevä antamaan siihen suostumustaan. Suomessa ympärileikkausta on harjoitettu eräänlaisen tapaoikeudellisen hyväksynnän nojalla näihin päiviin saakka ja on perusteltua olettaa, ettei ympärileikkauksen kieltäminen estäisi perinteen jatkumista, vaan johtaisi todennäköisesti siihen, että ympärileikkauksia tehtäisiin epäasianmukaisissa olosuhteissa virallisen terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolella. Ympärileikkauksen yhtäkkisen kieltämisen saatettaisiin katsoa loukkaavan eräiden yhteisöjen oikeutta harjoittaa uskontoaan. Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta voidaankin työryhmän mukaan pitää eettisesti hyväksyttävänä sillä perusteella, että se toteuttaa yhteisön uskonnollista vakaumusta, turvaa perheyhteyttä ja edistää muutenkin pojan yhteenkuuluvuutta yhteisöönsä. Noudattamalla samaa hoitokäytäntöä kuin lääketieteellisessä ympärileikkauksessa välittömät riskit ovat vähäiset, eikä leikkauksella yleensä ole pitkäaikaisia terveydellisiä haittoja. Missään länsimaassa, eikä tiettävästi missään muuallakaan, ei ole kielletty uskonnolliseen tai kulttuuriseen perinteeseen kuuluvaa, ei lääketieteellisin perustein tehtävää poikien ympärileikkausta. Ympärileikkausperinteen on annettu jatkua ilman nimenomaista sääntelyä. Tästä linjasta poikkeaa Ruotsi, jossa on säädetty poikien ympärileikkauksesta oma lakinsa ja siinä säädetty ympärileikkauksen edellytykset. Työryhmä on katsonut, että ympärileikkaus tulisi kaikista vasta-argumenteista huolimatta sallia. Sallimisen edellytyksenä tulisi kuitenkin olla se, että leikkauksen suorittaa vain lääkäri. Työryhmä on ehdottanut säädettäväksi lain, jossa poikien ei lääketieteelliset ympärileikkaukset tulisivat tietyissä olosuhteissa tehtyinä sallituiksi.
Huomioon ottaen, että syytteessä tarkoitetun ympärileikkauksen on suorittanut lääkäri, leikkaus on suoritettu asianmukaisesti ja lääkärintodistuksen mukaisesti ammattitaitoisesti ja tuskaa taikka pysyvämpää haittaa aiheuttamatta, uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja ilmeisesti lapsen hyvää tarkoittaen, että ympärileikkauksia on tehty ja sosiaali- terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti kehotettu tehtäväksi julkisen sairaanhoidon piirissä, viranomaisten tietoon tulleissa tapauksissa ympärileikkauksiin ei ole puututtu, sekä myös ympärileikkauksen sallimista puoltavat seikat, hovioikeus päätyy toisin kuin käräjäoikeus siihen, ettei NNN ole katsottava syytteessä tarkoitetulla menettelyllään syyllistyneen pahoinpitelyyn.
Hovioikeus hylkää syytteen.
Kun syyte hylätään, NNN on vapautettava suorittamasta käräjäoikeuden oikeudenvastaisen teon perusteella tuomitsemaa vahingonkorvausta ja korvaamasta valtiolle NNN avustajalle käräjäoikeudessa maksettua palkkiota.
NNN puolesta esitetty yksityisoikeudellinen korvausvaatimus jätetään vasta hovioikeudessa tehtynä tutkimatta.
Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
- - -
Ratkaisu on yksimielinen.