Suomen laki tuntee useita yhteisömuotoja: mm. erilaiset yhtiöt, yhdistys ja osuuskunta. Myös uskonnollinen yhdyskunta on oma yhteisömuotonsa, joka tosin pitkälti muistuttaa yhdistystä. Vertailuna puolueet ovat lain kannalta rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka merkitään yhdistysrekisterin lisäksi erilliseen puoluerekisteriin.
Uskonnollisista yhdyskunnista säädetään uskonnonvapauslain toisessa luvussa.
Uskonnollisen yhdyskunnan voi perustaa 20 Suomen kansalaista, joiden tulee olla 18-vuotiaita. Yhdyskunnan perustamisilmoituksen ("perustamiskirja") tulee sisältää yhdyskuntajärjestys. Se vastaa lähinnä yhdistyksen sääntöjä, ja siinä tulee olla maininnat mm. tilikauden pituudesta, mahdollisen hallituksen valinnasta, jäsenmaksujen määräytymisestä yms. Yhdyskunnalle vaaditaan jonkinlainen oppi, joka lain mukaan "pohjautuu uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin."
Yhdistyksessä päätösvallan tulee periaatteessa kuulua jäsenille, vaikka käytännössä suurin osa voi olla äänivallattomia tukijäsenä. Yhdyskunnalla periaatteellistakaan vaatimusta ei ole. Yhdyskunnan hallituksen voi myös muodostaa yksi ihminen, yhdistyksissä vaaditaan kolme.
Minkään uskonnollisen liikkeen ei ole pakko rekisteröityä yhdyskunnaksi, vaan muodollinen oikeushenkilö voi olla myös jokin muu. Esimerkiksi pääosa helluntailiikettä on rekisteröityjä yhdistyksiä, Lähetyshiippakunta yhdistys ilman virallista rekisteröintiä ja Pelastusarmeija säätiö.
Erillinen oikeushenkilön muoto ei sinänsä ole vastoin katsomusten tasa-arvoa, mutta mahdollistaa sen helposti. Esimerkiksi kiinteistön varainsiirtoverosta on vapautettu uskonnolliset yhdyskunnat. Jos erillistä oikeushenkilömuotoa ei olisi, ei tällainen erilliskohtelu olisi mahdollista.
Seuraava hakusana: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
Teksti tarkistettu viimeksi 7.1.2024.
Anna palautetta