Suomen rikoslaki sisältää kaksi säädöstä, jotka turvaavat yksilön vapautta harjoittaa uskontoaan. Voi puhua erityisestä suojasta, sillä esimerkiksi sananvapautta ei suojata vastaavilla erityislaeilla.
Uskonnonharjoituksen estäminen on varsin suuri rikos: enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, saman verran kuin esimerkiksi pahoinpitelyllä tai törkeällä kunnianloukkauksella. Myös pelkkä hartaustilaisuuden tai vastaavan häiritseminen on sekin oman säännöksensä nojalla rangaistavaa.
Joka - - meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslain 17. luku, 10 §, 2. momentti
Joka käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla oikeudettomasti estää uskonnonvapauslaissa tarkoitetun kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan pitämästä jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta tai muuta uskonnonharjoitusta, on tuomittava uskonnonharjoituksen estämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Rikoslain 17. luku, 11 §
(Nimikkeen 'uskonrauhan rikkominen' 1. momentti on ns. jumalanpilkkapykälä, eikä liity uskonnonvapauden suojaan.)
Säännösten erityisluonne näkyy vertailusta vaikkapa sananvapauteen. Sananvapauden rikkominen on tekotavasta riippuen esimerkiksi laiton uhkaus, oikeudellisesti ei kirjapainon sulkeminen väkivalloin eroa pizzerian sulkemisesta väkivallalla.
Mikäli uskonnonharjoituksen häiritsemistä ei olisi erikseen määrätty rangaistavaksi, sovellettaisiin ilkivaltapykälää:
Joka metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa häiriötä yleisellä paikalla, virantoimituksen yhteydessä, kulttuuri- tai urheilutilaisuudessa - - on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, ilkivallasta sakkoon.
Rikoslain 17. luku, 13§, 1. momentti
Negatiivista uskonnonvapautta ei suojella vastaavilla erityisillä säännöillä. Käytännössä pakottaminen uskonnonharjoitukseen olisi tietenkin rangaistavaa, nimikkeenä voisi olla vaikkapa pakottaminen (Rikoslain 25. luku, 8 §) tai vapaudenriisto (RL 25. luku, 1 §).
Uskonnollisella toiminnalla laajemmin ei ole erityistä, muista elämänalueista poikkeavaa suojaa. Esimerkiksi Tyrvään vanhan kirkon tuhopoltto rangaistiin tuhotyönä eikä törkeänä tuhotyönä. Ks. tarkemmin hakusana kirkonpolttaminen.
Teksti tarkistettu viimeksi 10.5.2010.
Anna palautetta