Jehovan todistajien vapauttaminen asevelvollisuudesta

Uusin päivitys 28.5.2010: Asia haudattiin "odottamaan poliittista linjausta"

25.3.2007: Toimikunta asetettu

Valtioneuvoston hankerekisterissä on hanke PLM003:00/2007, otsikolla "Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuudesta koskevan lain uudistamista valmisteleva toimikunta" ja asettamispäivämääränä 14.3.2007. Puolustusministeriö ei ole toistaiseksi virallisesti tiedottanut lainsäädäntöhankkeesta.

Asettamispäätös tarkoittaa käytännössä, että perustetaan työryhmä, joka tekee mietinnön. Mietinnössä esitetään lain muuttamista tai kumoamista. Mietintö siirtyy hallituksen käsittelyyn, ja siitä tulee (yleensä mietinnön päälinjauksia noudattava) hallituksen esitys.

20.12.2007: Toimikunta esittelee vaihtoehtoja, ei selvää suositusta

Toimikunta sai työnsä päätökseen. Tuloksena ei ollut mitään selvää esitystä:

Toimikunta on arvioinut useita vaihtoehtoja Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta koskevan asian ratkaisemiseksi. Arvioitavana on ollut muun muassa nykytilan säilyttäminen, nykyisen lain kumoaminen ja siviilipalveluksen kehittäminen sekä vapauttamista koskevan lain kirjoittaminen yleiseen muotoon niin, että laissa ei mainita mitään uskonnollista tai muutakaan ryhmää nimeltä. Esillä on ollut myös korvaavan palveluksen suorittaminen uskonnollisessa yhteisössä.

Tässä vaiheessa mikään ratkaisuvaihtoehdoista ei tullut esiin itsestään selvänä ja luontevana ratkaisuna asiaan. - - Toimikunta ei katso tässä vaiheessa olevan edellytyksiä valmistella esitystä sääntelyn uudistamiseksi esillä olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. - -

Esille tulleet ratkaisuvaihtoehdot tulisi toimikunnan näkemyksen mukaan saattaa laajemman arvioinnin kohteeksi ennen ratkaisun tekemistä. Toimikunta esittää, että toimikunnan mietinnöstä järjestettäisiin laaja lausuntokierros.

Asiantuntijakuuleminen ei tuonut ratkaisua, ei myöskään muiden valtioden tilanteen selvitys. Toimikunta toteaa, että "Asiantuntijoiden näkemykset mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista erosivat suuresti toisistaan." ja "Kansainvälinen vertailun pohjalta ei ole saatavissa johtoa mistään erityisestä ratkaisumallista, jota sovellettaisiin ainoastaan Jehovan todistajien asevelvollisuuteen."

Mietinnössä käsitellään laajasti mm. suhdetta perusoikeuksiin. Työryhmä toteaa lain olevan selvästi ristiriidassa Suomen nykyisen perustuslain kanssa, ja vähemmän selvällä tavalla myös Suomen hyväksymien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Onkin helppo nähdä, että yhden uskonnollisen ryhmän vapautus näin merkittävästä velvollisuudesta on vastoin katsomusten tasa-arvoa.

Toimikunta viittaa vanhaan hallituksen esitykseen, jossa arvioidaan ettei kukaan hakeudu Jehovan todistajaksi tai ole eroamatta yhdyskunnasta vain välttääkseen asepalveluksen:

- - heidän uskonnollisen yhdyskuntansa uskontunnustus, julkisen uskonnonharjoituksensa muodot ja yhdyskuntajärjestyksensä asettavat saadun selvityksen mukaan yhdyskunnan jäsenille niin paljon tehtäviä ja velvoituksia, ettei ole oletettavissa kansalaisten vain välttyäkseen asevelvollisuuden suorittamisesta liittyvän Jehovan todistajiin. - - yhdyskunnan hallitus erottaa jäsenen, jos jäsen toimii ristiriidassa yhdyskunnan sääntöjen tai hallituksen määräysten kanssa.

Toisaalta ei ole mahdotonta, että jonkin toisen uskonnollisen ryhmän katsomus estäisi yhtä voimakkaasti asepalveluksen, mutta ryhmän jäsenellä ei muutoin olisi samanlaisia velvoitteita esimerkiksi viikoittaisista kokouksista ja ovelta ovelle -saarnaamisessa. Tämä tuskin olisi pätevä peruste jättää toista ryhmää vapauttamatta.

Toimikunta selvitti myös, onko Jehovan todistajien oppi muuttunut. Vuodesta 1996 lähtien Jehovan todistajat ovatkin mm. Tanskassa ja Itävallassa suorittaneet asepalvelusta korvaavan palveluksen. Asiantuntijat viittasivat Vartiotorni -lehteen 1.5.1996, jonka artikkelin katsottiin osoittavan kannan muuttuneen sallivammaksi.

Todistajien oma kanta on ainakin mietinnön mukaan epämääräinen:

Kysymykseen Jehovan todistajien opin muuttumisesta vuoden 1985 jälkeen ja suhtautumisesta siviilipalvelukseen Jehovan todistajien edustajat vastasivat, että jokainen henkilö ratkaisee suhtautumisensa siviilipalvelukseen itse, seurakunta ei siihen puutu. Yhdyskunnalla ei ole mitään valtion palvelusta vastaan, kunhan se ei ole maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä eikä palvelus tapahdu maanpuolustukseen liittyvän organisaation alaisuudessa. Nykyinen palvelus, siis myös siviilipalvelus ymmärretään maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseksi.

- - Jos palvelus on täysin erillään sotilaallisesta hallinnosta, estettä ei nähty palveluksen suorittamiselle, jos yksilön omatunto sen sallii. - -

Jehovan todistajien edustajien mielestä myös siviilipalvelus on Suomessa maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Valmiuslaissa tarkoitettuun työpalvelukseen osallistumiseen ei ole periaatteellista estettä. - -

Toimikunta esittää vielä, että yhtenä vaihtoehtona olisi siviilipalveluksen suorittaminen yhdyskunnan itsensä palveluksessa. Vaihtoehto tuntuu oudolta. Tällä hetkellä siviilipalvelus tosin on ilmeisesti mahdollista suorittaa uskonnollisessa ryhmässä tai aatteellisessa järjestössä, jonka jäsen itse on. Sen sijaan työpaikka ei saa olla sama kuin siviilipalveluspaikka, ts. esim. valtion virastossa toimivan on hakeuduttava siviilipalvelukseen toiseen virastoon.

Ks. myös Mietintö kokonaisuudessaan

20.5.2008: Lausuntotiivistelmänkin ratkaisut jakautuivat

Laaja lausuntokierros on ohi, tuloksena oli noin 50 lausuntoa. Yhtenäistä kantaa ei nytkään löytynyt.

Nykytilaa pidettiin laajalti ongelmallisena, mutta sekin sai hieman ymmärrystä Oikeusministeriölltä, Valtakunnansyyttäjänvirastolta ja Reserviläisliitolta. Vapautuslain laajentamista muihinkin ryhmiin tai toisaalta kumoamista kokonaan kannatettiin molempia melko paljon. Palvelus omassa uskontokunnassa ei saanut selvää kannatusta yhdeltäkään lausunnon antajalta.

Kokoomus vastustaa lain soveltamisalan laajentamista, ja esittää, että selvitetään vielä mahdollisuutta työpalvelukseen oman uskontokunnan piirissä. SDP:n mukaan "siviilipalveluksen tulee nyky-yhteiskunnassa olla aito vaihtoehto kaikille, jotka eivät halua suorittaa varusmiespalvelusta", mutta puolue ei kerro tarkemmin mitä tarkoittaa. Keskusta ei jättänyt lausuntoa.

Pienemmistä puoluesta Perussuomalaiset kumoaisivat vapautuslain, kun taas Vasemmistoliiton mukaan sen laajentaminen on ainoa kysymykseen tuleva vaihtoehto. Vihreä liitto esittää vapautuslain laajentamista, ellei yleistä asevelvollisuutta kumota kokonaan. Myös RKP on lain laajentamisen kannalla, ja pohtii mahdollisesti uudentyyppistä siviilipalvelusta. Kristillisdemokraatit eivät jättäneet lausuntoa.

Vapautuslain laajentamista kannattavat mm. Aseistakieltäytyjäliitto ja Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys. Vastaan puolestaan ovat esimerkiksi Varusmiesliitto ja Reserviläisurheiluliitto.

Uskontokunnista Helluntaikirkko kannattaa uutta palvelusmuotoa, joka olisi selvemmin erillään maanpuolustuksesta. Vapautuslain kumoamista ilman lisätoimia kannattaa Seitsemännen Päivän Adventistit Uskonpuhdistusliike, kumoamista muiden toimien lisäksi esittävät ainakin Evankelis-luterilainen kirkko ja Bahá'í -yhteisö. Vapaa-ajattelijain liitto ja muut uskonnottomien yhteisöt esittävät lain kumoamista.

Ministeriöiden kanta jakautui sekin: Oikeusministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö kannattavat lain kumoamista, Opetusministeriö taas lain laajentamista. Ylimmät laillisuusvalvojat oikeusasiamies ja oikeuskansleri eivät antaneet selkeitä kannanottoja.

Jehovan todistajat oman lausuntonsa mukaan "ovat kristittyinä puolueettomia" eivätkä voi ehdottaa miten laki tulisi säätää, mutta käytännössä antaa ymmärtää vastustavansa lain kumoamista: "Varmaa on, että nykyisin voimassa olevan lain jatkaminen tuottaa Jehovan todistajille tulevaisuudessa vain harvoja ongelmia, jos ensinkään. Vapautuslain muuttaminen siten, että Jehovan todistajien nimi poistettaisiin sen 1 ja 2 §:stä ja laki kirjoitettaisiin yleiseen muotoon, ei todennäköisesti myöskään aiheuttaisi ongelmia omantunnontarkoille todistajille."

28.5.2010: Asia haudattiin "odottamaan poliittista linjausta"

Asia sai virallisen päätöksensä Puolustusministeriön tilinpäätöksessä vuodelta 2009:

Hallinnonalan lainsäädäntöhankkeet toteutuivat suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta Jehovan todistajien asepalveluksesta vapauttamisesta annetun lain tarkistamista. Mahdollinen lain tarkastamiseen tai kumoamiseen liittyvä jatkovalmistelu jäi odottamaan poliittista linjausta.

Tilanne jäi siis entiselleen. Tulos oli odotettu, kun otetaan huomioon ettei ministeriöstä yli vuoteen tullut minkäänlaisia väliaikatietoja lainmuutoksesta.

Taustaa

Jehovan todistajat perustelevat ehdotonta pasifismiaan eräillä Raamatun kohdilla, mm. Jesaja 3:2 ("- - Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja.") ja vastaava Miika 4:3. Kieltäytymistä myös siviilipalveluksesta todistajat perustelevat sillä, että siviilipalvelus on heidän näkemyksensä mukaan asevelvollisuudesta johdettu, ikäänkuin osa asevelvollisuutta.

Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta vuonna 1985 säädetyllä erikoislailla. Valtionkirkkojen lisäksi Jehovan todistajat on ainoa uskontokunta, joka on Suomen laissa erikseen nimeltä mainittu.

Vapautuksen takaava laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ns. poikkeuslakina, koska sen on katsottu rikkovan yhdenvertaisuutta. Lain erityislaatuisuuteen on tämän jälkeen viitattu useaan kertaan mm. asevelvollisuus- ja siviilipalveluslakeja uudistettaessa, mutta toistaiseksi lakia ei ole muutettu kuin kerran lakiteknisellä korjauksella.